Kevyempien värien ja mallien jälkeen syksyllä olen varmasti taas enemmän kuin valmis ottamaan vastaan kaiken tämän nahan, koko mustan sekä raskaan asenteen. Asia, mistä olen erittäin iloinen ja innostunut on malliston ohuet ja läpikuultavat materiaalit, joita on näkyvissä paljon. Viime vuoden aikana hyvin tutuksi tulleet läpikuultavat kankaat toimivat varmasti myös ensi syksynä kauniina kokonaisuuksina.
Lyhyet jakut ovat aina toimineet itselläni pitkiä versioita paremmin ja olen edelleen hyvin iloinen niiden hallitessa mallistoja. Ertyisen mielelläni ottaisin kaappiini version, jonka alaosa on nahkainen!
Asia, joka ei saa minua edelleenkään syttymään eikä inspiroi tikun vertaa, on pyöräilyshortsit. Voisin kuvitella pukevani kyseiset vaatekappaleet päälleni uudestaan ainoastaan tilanteessa, jossa haistan pölyn sekä isot muoviset patjat korkeissa pinoissa, tunnen kelmeät valot niskassani ja näen teipatun viivasokkelon jaloissani. Ala-asteen jumppatunnit eivät inspiroi minua tällä hetkellä yhtään, enkä usko, että haen pukeutumiseeni sitä fiilistä tänäkään vuonna.
Jostain syystä malliston viimeistä kuvaa katsellessani tuli hieman epäröivä olo; tässäkö se nyt on. Missä on se jokin, jota tältä ehkä odotin ja toivoin?
Muotiviikoilta löytyi paljon muutakin erittäin kiinnostavaa ja inspiroivaa, olisipa vain rajattomasti aikaa purkaa tämä kaikki sanoiksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti