Konstailematon skandinaavinen kotiruoka hyvän punaviinin kera oli oivallinen valinta ystävänpäivän illalliselle. Ääriään myöten täynnä ollut Bakfickan oli tunnelmaltaan sopivan askeettinen, kauniita saleja ei oltu turhaan täytetty ylimääräisellä tavaralla ja koristeilla. Ruoka oli sellaista, mitä siltä odotimme; rennolla kädellä tehtyä, tuttuja makuja eikä turhaa yrittämistä. Oma tonnikalani oli juuri sopivasti grillattua ja kaprikset toimivat sen kanssa loistavasti. Jälkiruokana toimi ikisuosikki kaura-omenapaistos vaniljajäätelön kanssa. Hinnan puolesta paikkaa ei olla myöskään pilattu, annokset sekä viinit olivat kohtuuhintaisia.
Nyt täytyy lähteä nauttimaan tuosta ulkona tarjoiltavasta harvinaisesta herkusta, auringosta! Rakastan ääntä, joka on kuulunut parvekkeeltamme koko aamupäivän. Katolta sulavasta lumesta tippuu vettä, joka kaiteelle osuessaan napsahtelee lupaavasti. Kevät, tuo ääni on varma merkki sen saapumisesta!!
Asuste, joka on aivan ehdoton tässä säässä on aurinkolasit. Ilman kunnolla suojaavia aurinkolaseja eivät herkät silmäni kestäisi laisinkaan ulos astumista. Lähes neljä vuotta sitten hankitut Versacen isokokoiset lasit ovat palvelleet uskollisesti kesät sekä talvet. Tässä asiassa kannattaa todella satsata laatuun, neljän vuoden aikana nämäkin yksilöt ovat varmasti maksaneet takaisin jokaisen niistä maksetun euron.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti